Kutisevan koiran ruokarumbaa
Kun koiralla on iho-ongelmia, toiset koiranomistajat ja nettipalstojen kokemusasiantuntijat alkavat nopeasti neuvomaan, miten asia korjataan muuttamalla lemmikin ruokavaliota.
Joskus tässä onnistutaankin, mutta yleensä mitään pysyvämpää parannusta ei saavuteta. Eläinlääkärille tultaessa on usein kokeiltu jo nauta-, lammas-, kana-, hevos-, kenguru- ja kalapohjaiset ruuat nappulana ja raakaruokana. Usein paranemista on ensin ollut havaittavissa ja sitten oireilu on alkanut uudelleen.
Äärimmilleen yksinkertaistettuna homma menee niin, että ensin kutisevan korva, etutassu, kainalo ym oireiden takaa suljetaan pois loiset. Oireet kuitenkin jatkuvat ja selitykseksi jäävät allergiset kutinat, joista max 10% on ruoka-aineallergiaa ja n 90% atopiaa eli ympäristöallergiaa. Allergioita ei voida diagnostisoida allergiatestillä (!), vaan diagnoosi tehdään esitietojen, oirekuvan ja hoitovasteen perusteella. Atopia ja ruoka-aineallergia oireilevat samalla tavalla ja ne erotellaan toisistaan eliminaatiodieetillä.
Pääosa eliminaatiodieeteistä tehdään täyshydrolysoidulla ruualla eli Anallergenic-ruualla, koska koiran ruokahistoria on joko niin monipuolinen tai heikosti tunnettu, että varmasti uutta raaka-ainepohjaa on vaikea löytää. Teoriassa homma menee yksinkertaisesti niin, että jos oireet pysyvät poissa allergiaruualla ja palaavat, kun entiset ruuat taas aloitetaan, kyseessä on ruoka-aineallergia. Sen jälkeen haetaan raaka-aine kerrallaan oireilun aiheuttaja, jota sitten jatkossa vältetään ja muuten sitten syödään, mistä koira tykkää ja kukkaro kestää.
Ja sitten ne sudenkuopat. Eliminaatiodieetillä erotellaan atopia ja ruoka-aineallergia ja valtaosa on tilastojen mukaan atooppisia. Oireillessaan atopia vaatii yhdistelmähoidon: allergialääke+ riittävät omega-rasvahapot + pesut. Kun koira laitetaan allergiaruualle eliminaatiodieetin ajaksi, se saa samalla ”kaupan päälle” hoitoa atopiaansa, koska allergiaruokien rasvahappokoostumus on ihon kannalta erittäin hyvä. Atoopikot tulevatkin eliminaatiodieettikontrolliin mukanaan terveiset, että koira on paljon parempi, mutta kutisee edelleen. Koska oireet vähenivät, tästä jää virheellinen mielikuva, että kyllä koira ainakin hiukan on ruoka-aineallergikko. Toinen sudenkuoppa tulee siitä, että atopia oireilee aaltomaisesti eli välillä koira voi olla täysin oireeton ilman hoitoakin. Jos koira on täysin oireeton eliminaatiodieetin jälkeen, ei voida olla varmoja onko kyseessä atopian oireeton vaihe vai onko oikeasti kyse ruoka-aineallergiasta. Jos oireet palaavat nopeasti omiin ruokiin siirtymisen jälkeen, kyse on todellisesta ruoka-aineallergiasta. Valitettavan usein lemmikin omistaja kieltäytyy tästä ns provokaatiovaiheesta, koska oireiden aiheuttaminen tuntuu niin vastenmieliseltä, kun lemmikki voi nyt edes hiukan paremmin. Se on inhimillistä, mutta tuhoaa diagnostiikan. Mitä pienempi koira, sitä varmemmin se syö allergiaruokaa päivittäin, vaikka atopian hoitoon ruokinnan osalta riittäisi hyvälaatuinen öljylisä, esimerkiksi suosikkini Nurolinin skin&coat tai Sensitivity controllin kaltainen atooppiselle suunniteltu kuivamuona, jossa omegat on valmiiksi sisään leivottuna
Eli hurskaana toiveena: tehdään ne eliminaatiodieetit loppuun asti eli käydään läpi myös ne entiset ruuat ja katsotaan, tulevatko oireet takaisin. Vasta silloin voidaan olla varmempia diagnoosista.
Jo hiukan syksyisin terveisin Pirkko
