ONKS PAKKO TULLA KONTROLLIIN?

No, ei tietenkään, mutta todellakin kannattaisi. Kontrolleja ei määrätä huvin vuoksi, vaan hoidon tason mitoittamiseksi tarkkaan tarpeen mukaan.

Ehkä helpointa on mieltää kirurgian jälkeiset kontrollit. Onhan tarpeellista tietää, miten vauriokohta on luutunut, hampaan poistokohta parantunut ym. Enemmän haastetta on sisätautipotilaiden ja erityisesti ihotautipotilaiden kohdalla.

Kun potilaalla epäillään kroonista sairautta, kontrollien avulla määritellään lääkityksen tarve ja taso. Laboratoriotestit vaativat aina ammattimaista tulkintaa. Esimerkiksi munuais- ja maksa-arvot voivat olla koholla ilman, että munuaisissa ja maksassa itsessään olisi pysyvää elinvauriota. Tyypillinen tilanne on ruuansulatuskanavan tulehdus, minkä takia potilas on kuivunut. Ruuansulatuskanavan tulehdus voi nostaa väliaikaisesti maksa-arvoja ja kuivuminen munuaisarvoja. Ilman kontrollia ei voida varmasti tietää, onko kyseellä ohimenevä muutos vai pysyvä ongelma. Aina välillä tapaa lemmikkejä, jotka ovat vuosia syöneet turhaan kalliita erikoisruokia, kun tilannetta ei ole asiallisesti kontrolloitu. Silloin käymättä jääneen kontrollikäynnin kustannukset on maksettu moninkertaisesti kalliimpina ruokakuluina. Lisäksi esim. munuaisten vajaatoiminnasta kärsivän eläimen erikoisruoka ei ole mitenkään sopiva ruoka terveelle.

Ihoa oireilevilla lemmikeillä kontrollit ovat ehdottoman välttämätön osa diagnoosia ja hoidon oikeaa suunnittelua. Ihopotilaat tulevat lähes aina vastaanotolle ”jälkitautien” takia: lemmikillä on korvatulehdus, iho haisee ja punottaa tai raapiminen ja nuoleminen on vaurioittanut ihoa.  Ihon oireilu saadaan korjaantumaan yleensä hyvin ensimmäisellä käynnillä annetuilla lääkkeillä, mutta oireiden varsinaista taustasyytä ei juuri koskaan vielä siinä vaiheessa ole mahdollista selvittää. Ainoa selvä poikkeus on loistartunnat, jotka usein voidaan saman tien todeta ja hoitaa. Ehdottomasti yleisin korvatulehduksen syy koirilla on ympäristöallergia eli atopia, harvemmin ruoka-aineallergia. Allergia-diagnoosi tehdään pitkäjänteisesti esitietojen ja erityisesti hoitotulosten perusteella, joten varmaa diagnoosia ei voi koskaan saada yhdellä käyntikerralla. Vastoin yleistä harhaluuloa, allergiaa ei voida diagnostisoida laboratoriossa allergiatesteillä, vaikka testin nimi niin antaakin ymmärtää.

Vanhempien kroonikoiden vuosikontrolleihin suhtaudutaan myös usein yliolkaisesti.  Kuitenkin eläimen tila voi olla hyvinkin erilainen vuoden kuluttua. Usein hoitoa voidaan tehostaa tai markkinoille on tullut uusia, tehokkaampia hoitomuotoja.  Kaiken kaikkiaan vanhan eläimen ongelmiin kotona totutaan ja on aina hyvä vähintään vuosittain tehdä terveystarkastus ja pysähtyä miettimään, onko kaikki kunnossa tai ovatko kaikki ongelmat hoidossa.

Kontrollissa nähdään!

toivoopi Pirkko